Mikä on RFID?
RFID tulee sanoista Radio Frequency IDentification eli radiotaajuinen etätunnistus.
RFID-tekniikka eli etätunnistus tulee usein puheeksi, kun halutaan automatisoida, nopeuttaa ja parantaa jäljitettävyyttä eri toiminnoissa.
Puhekieleen on vakiintunut käytäntö, jossa RFID-tunnistuksella viitataan UHF-taajuusalueeseen. Tämä käytäntö on hieman ristiriitainen, koska RFID on yleisnimitys radioaalloilla tapahtuvalle tunnistukselle.
RFID-taajuudet
RFID-taajuuksia on useita ja niillä on joitakin eroavaisuuksia, jotka tulee ottaa huomioon toteutusta suunnitellessa.
Taulukosta näet muutamia eri RFID-taajuuksia ja niiden ominaispiirteitä.
Kun puhutaan puhelimella käytettävistä tunnisteista, niin yleensä sillä tarkoitetaan HF-taajuuden ISO14443 standardia, josta käytetään yleisesti termiä NFC.
Kuinka pystyn lukemaan RFID UHF-tunnisteita?
RFID UHF-tunnisteiden lukeminen vaatii erillisen lukulaitteen, joka toimii vastaavalla taajuudella käytettävien RFID-tunnisteiden kanssa. Käytetty taajuus Euroopassa on 868 MHz.
Tyypillinen UHF-lukija on joko kiinteästi asennettava ulkoisilla antenniporteilla varustettu laite tai vaihtoehtoisesti käsipääte, joka on varustettu UHF-antennilla.
RFID-luenta käsipäätteellä
RFID-käsipäätteet toimivat mainiosti esimerkiksi tuotteiden inventoinnissa, lähetyksissä tai vastaanotoissa. Käsipäätettä käytetään usein myös kiinteiden asennusten rinnalla.
RFID-oviaukkotunnistus
Kiinteät RFID-portit mahdollistavat tuotteiden tai pakkausten automaattisen seurannan. Luentaportit rakennetaan usein lastaussiltojen tai kuljettimien yhteyteen.
RFID vs. Viivakoodi
Useassa tapauksessa viivakoodi ja RFID-tekniikka tukevat toisiaan. Monesti näkeekin, että viivakoodi on tulostettu RFID-tunnisteen pintaan.
Joitakin etuja RFID-tekniikassa on viivakoodiin verrattuna, niitä on lueteltu alla olevaan taulukkoon.