Tähän osioon olemme listanneet RFID-, NFC- ja viivakooditeknologioihin liittyviä kysymyksiä ja vastauksia. Varsinkin RFID-teknologia vaatii usein tarkemmin aiheen läpikäyntiä, jotta löydetään parhaiten soveltuva ja toimiva ratkaisu.
Mikä ihmeen RFID?
RFID on lyhenne sanoista Radio Frequency IDentification ja se tarkoittaa suomeksi radiotaajuista tunnistusta. Hyvin pelkistäen voidaan sanoa, että RFID on teknologia, joka on askel viivakoodista eteenpäin.
RFID on tekniikkana jo kymmeniä vuosia vanha ja sen juuret ulottuvatkin aina 1900-luvun alkupuolelle asti. Yleisesti käytettyjä termejä ovat myös etätunnistus ja saattomuisti. Käsittelemme nettisivuillamme pääasiassa RFID-tekniikan UHF- ja HF-taajuusalueita.
Mikä ihmeen NFC?
NFC (Near Field Communication) eli lähitunnistus on myös RFID-tekniikkaa, mutta sitä ei siihen aina osata yhdistää. Lähitunnistus on nimensä mukaisesti suunniteltu toimimaan hyvin pienillä lukuetäisyyksillä. Käytännössä tunnisteen lukeminen tapahtuu koskettamalla sitä lukulaitteeseen. Lähimaksaminen, laitteiden parittaminen tai tuotetiedon hakeminen kännykällä tarraa koskettaen ovat useimmiten toteutettu lähitunnistuksen avulla.
NFC-toimii taajuudella 13,56 MHz ja siihen liittyvät toiminnot on kuvattu ISO/IEC 14443- sekä ISO 15693 -standardeissa.
Jokaisessa tunnisteessa on yksilöllinen pysyvästi asetettu ID-numero (sarjanumero). Tunnisteeseen voidaan kirjoittaa tämän lisäksi myös vapaa muotoista tekstiä, Web-linkki, puhelinnumero tai vaikka laitteen sarjanumero. Käyttö- ja sovelluskohteita on lukuisia!
Mikä ihmeen UHF-tunnistus?
UHF-taajuuden käyttäminen tulee puheeksi, kun toimintoja halutaan automatisoida. UHF-taajuus mahdollistaa pitkän luentaetäisyyden (yli 10 metriä), joka mahdollistaa nopeat inventoinnit sekä automaattiset kuittaukset esimerkiksi oviaukossa lastauksen yhteydessä. Tässä muutama käyttökohde, jossa UHF-teknologia on yleisesti käytössä:
Lava, rullakko ja muovilaatikkoseuranta
Tekstiiliteollisuus (jos näet vaatekappaleen hintalapussa RFID-tekstin, niin silloin kyseisessä kappaleessa on UHF-tunniste)
Tuotannonhallinta
Matkatavaraseuranta
Miksi UHF eikä viivakoodi tai NFC?
- Luettavissa jopa 10 metrin etäisyydeltä
- Ei vaadi suoraa näköyhteyttä tunnisteeseen
- Mahdollistaa automaattisen seurannan esimerkiksi oviaukoissa
- Voidaan lukea useita tunnisteita samanaikaisesti
Miksi NFC eikä UHF tai viivakoodi?
- Käytettävissä lähes kaikilla uusilla puhelimilla
- Lyhyt lukuetäisyys
- Mahdollisuus käyttää uudelleen
- Lika, pöly tai valonpuute ei aiheuta ongelmia luennassa (vertaa viivakoodi)
Miksi viivakoodi eikä NFC tai UHF?
- Helppo tulostaa ja ottaa käyttöön
- Edullinen
- Luettavissa useilla eri laitteilla
- Monissa tuotteissa on viivakoodi valmiina jo tehtaalta tullessa
- Laajasti tunnettu
RFID-taajuudet
RFID-taajuuksia on useita ja niillä on joitakin eroavaisuuksia, jotka tulee ottaa huomioon toteutusta suunnitellessa.
Kun puhutaan puhelimella käytettävistä tunnisteista, niin yleensä sillä tarkoitetaan HF-taajuuden ISO14443 standardia, josta käytetään yleisesti termiä NFC.
LF-taajuuden tunnisteita käytetään paljon varsinkin vanhemmissa kulunvalvontajärjestelmissä.
UHF-tunnistusta käytetään logistiikan ja tuotannonseurannan ratkaisuissa.
LF = 125 kHz
NFC = 13,56 MHz (ISO14443)
HF = 13,56 MHz (viitataan usein ISO15693 -standardiin)
UHF = 865-956 MHz (EU)
Kuinka RFID-tunnisteita voidaan lukea?
Puhekieleen on vakiintunut käytäntö, jossa RFID-tunnistuksella viitataan UHF-taajuusalueeseen. Tämä käytäntö on hieman ristiriitainen, koska RFID on yleisnimitys radioaalloilla tapahtuvalle tunnistukselle.
Riippuen käytössä olevasta taajuudesta, tunnisteiden luenta onnistuu puhelimella, käsipäätteellä tai kiinteällä lukijalla.
NFC-tunnisteita eli 13,56 MHz taajuudella toimia tunnisteita voidaan lukea myös puhelimella.
UHF-tunnisteiden lukeminen vaatii lisälaitteen, joka pystyy kommunikoimaan taajuudella 867 MHZ (Suomi).
Kuinka pystyn lukemaan NFC-tunnisteita?
Lähes jokaisessa uudessa älypuhelimessa on NFC-ominaisuus, joka saadaan kytkettyä päälle puhelimen asetuksista. Puhelimen NFC-lukupää sijaitsee yleensä takakannessa. Kun NFC-tunniste viedään lukupään lähelle (<5 cm) puhelin reagoi siihen automaattisesti.
NFC-tunnisteita pystytään lukemaan myös erillisillä esimerkiksi USB:llä tietokoneeseen yhdistettävillä lukijoilla. Tietokoneeseen kytkettävät lukijat ovat mainio apuväline tunnisteiden ohjelmoinnissa.
Tsekkaa lukijamme täältä!
Yleisiä NFC-tunnisteiden käyttökohteita
Lähitunnistuksesta on tullut niin yleistä, että sitä käytetään päivittäin sen kummemmin kiinnittämättä huomiota sen teknologiaan. Muutamia esimerkkikohteita, joissa NFC-tunnistusta käytetään päivittäin:
Bussi- ja matkaliput
Lähimaksu
Oven avaus työpaikalla tai kuntosalilla
Markkinointi
Tuotetietojen lataus (samaan tapaan kuin QR-koodista)
Rannekkeet huvipuistossa ja uimahalleissa
Tuotteiden merkkaus ja yksilöinti
Kuinka pystyn lukemaan UHF-tunnisteita?
UHF-tunnisteiden lukeminen vaatii erillisen lukulaitteen, joka toimii vastaavalla taajuudella käytettävien RFID-tunnisteiden kanssa. Käytetty taajuus Euroopassa on 867 MHz.
Tyypillinen UHF-lukija on joko kiinteästi asennettava ulkoisilla antenniporteilla varustettu laite tai vaihtoehtoisesti käsipääte, joka on varustettu UHF-antennilla.
Tunnisteiden lukuetäisyyteen vaikuttaa käytettävissä oleva laitteisto sekä tunnisteen tyyppi!
Tsekkaa valikoimastamme löytyvät UHF-lukijat!
UHF-luentaan vaikuttavia tekijöitä
Jos tavanomainen tarratunniste kiinnitetään metallipintaan, se ei toimi. Vastaavasti taas nesteen/metallin lävitse ei pystytä tunnistetta lukemaan. Nämä asiat selittyvät fysiikan laeilla.
Silloin kun tunniste halutaan kiinnittää metallipintaan, on valittava ko. tarkoitukseen soveltuva tunnistetyyppi
Metallin päältä toimivissa tunnisteissa on usein ohut ferriittikerros eristämässä tunnistetta metallista. Sama vaikutus saadaan sellaisella koteloinnilla, jossa varsinainen tunniste erotetaan metallipinnasta.
Teollisuuden käyttötarkoitukseen on olemassa kestävämpiä tyypillisesti hyvin koteloituja tunnisteita, joissa on hyvä IP-luokitus, hyvät kiinnitysominaisuudet sekä soveltuvuus metallipintoihin. Metallisia/nestettä sisältäviä tuotteita tunnistaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota tunnistuspaikkaa valittaessa.
Metallisen kuljetuskärryn tunnistaminen pystytään suorittamaan luotettavasti. Haasteita tulee kun kuljetuskärryn sisällä olevat metalliset tai nestettä sisältävät kappaleet halutaan tunnistaa "massaluentana". Tuolloin kappalekohtainen tunniste jää helposti toisen vastaavanlaisen varjoon ja estää luennan. Jos taas puinen kuormalava sisältää jotakin huokoista materiaalia, tilanne on aivan toinen.
Mitä tulee huomioida tunnisteen valinnassa?
Autamme mielellämme soveltuvat tunnisteen valinnassa. Asian läpikäynti helpottuu, mikäli pystyt vastaamaan seuraaviin kysymyksiin.
Mikä on käytettävä taajuus?
- NFC = luettavissa myös puhelimella, lyhyt lukuetäisyys
- LF = käytetään usein kulunvalvonnassa
- UHF = pitkä lukuetäisyys, vaatii erillisen lukulaitteen
Mihin tunnistetta käytetään?
- Logistiikka, automaattinen seuranta
- Kaluston tai tuotteiden merkkaus
- Kulunvalvonta
- Tai jokin muu?
Mihin tunniste on tarkoitus kiinnittää?
- Huomaa varsinkin metallipinnat sekä kosteat olosuhteet
Minkälainen kosteuden ja lämpötilankesto tulee olla?
Mitä tunnisteisiin halutaan kirjoittaa?
- Tunnisteita on mahdollista käyttää myös niin, että luetaan valmiiksi ohjelmoitua ID:tä
- Tai niihin voidaan kirjoittaa jotakin vapaata tietoa esim. nettilinkki
Mikä on hintahaitari?
- Tunnisteita löytyy markkinoilta todella paljon ja harvassa rupeaa olemaan kohteet, joihin mitään vaihtoehtoa ei löydy edes rahalla.
- Tunnisteiden hintahaitari on todella laaja kymmenistä senteistä kymmeniin euroihin.
Tsekkaa valikoimastamme löytyvät tunnisteet täältä!
NFC-tunnisteet ja sähköautojen lataus
NFC-tunnisteita (taajuus13,56 MHz) käytetään usein sähköauton latauksen käynnistämisessä ja kohdistamisessa tietylle henkilölle / ajoneuvolle. NFC-tunnisteen käyttäminen vaatii, että uusi tunniste pystytään lisäämään sähköauton latausasemaan uudeksi "avaimeksi". Uuden tunnisteen lisäys järjestelmään on ohjeistettu sähköauton latausaseman toimittajan puolesta.
Mitä tulee huomioida viivakoodinlukijan valinnassa?
Viivakoodinlukijaa valitessa on hyvä selvittää alla olevat tekijät.
- Minkä tyyppistä viivakoodia on tarkoitus lukea (1D, 2D, DPM)?
- Minkä kokoinen viivakoodi on?
- Kuinka kaukaa viivakoodi tulisi lukea?
- Minkälainen syöte viivakoodinlukijalta tulisi saada laitteelle? Kaikkia laitteita ei pysty konfiguroimaan samalla tapaa.
- Tarvitaanko langattomuutta?
- Kuinka laitetta halutaan käyttää? Viivakoodinlukijoita löytyy tänä päivänä myös puettavina malleina (esim. sormiskannerit).
Mitä tulee huomioida käsipäätteen valinnassa?
Käsipäätettä kartoittaessa on hyvä käydä lävitse muun muassa alla mainitut kohdat.
- Mikä on laitteen pääasiallinen käyttötarkoitus?
- Halutaanko käsipäätteeltä myös puhelimen ominaisuudet?
- Riittääkö WLAN vai pitääkö olla 4G/5G ominaisuudet?
- Millaisia lisävarusteita laitteeseen tulisi saada?
- Onko käyttöjärjestelmälle vaatimuksia?
- Mitä järjestelmää laitteissa käytetään?
- Millainen viivakoodinlukija laitteessa pitäisi olla? (millaista koodia luetaan)
- Millaisen hintatason laitetta haetaan? Skaala on todella laaja.